144
TYÖVÄENTUTKIMUS 2008
sissä sokkeloisissa tiloissa. Koska lattiat ovat
vahvat ja huoneet korkeita, niin hyllykapa-
siteettia pystytään lisäämään runsaalla kol-
manneksella nykyisestä. Arkisto saa tarvitse-
mansa kasvuvaran ja lisäksi voidaan tarjota
hyllytilaa myös muille arkistoille.
On myös erittäin todennäköistä, että sa-
maan rakennukseen tulee sijoittumaan Kan-
sallinen audiovisuaalinen arkisto KAVA.
Koska talo täyttyy arkistoista ja kirjastosta,
niin sen myötä voidaan löytää runsaasti
synergiaetuja. Etua saadaan laitosten kesken,
mutta siitä hyötyvät ennen muuta käyttäjät eli
tutkijat.
Muuton ajankohta on vielä avoin, mutta
todennäköinen muuttoajankohta on syksyllä
2009. Jos kaikki osatekijät loksahtavat koh-
dalleen, niin uusien tilojen vihkiäiset ja Työ-
väen Arkiston 100-vuotisjuhlat voidaan pitää
samanaikaisesti ensi syksynä.
Esa Lahtinen
johtaja, Työväen Arkisto
Työväen Arkiston ja Työväenliikkeen kirjaston henkilökunnat tutustumassa uusiin toimitiloihin
Sörnäisten rantatie 25:ssä. Kuva: Kirsti Lumiala. Työväenliikkeen kirjasto.
143
141
TIEDONKIERTO
Paarma piti myös tärkeänä sitä, että havai-
taan ja tunnustetaan virheet, joita tehtiin so-
taan johtaneissa vaiheissa, sodan kuluessa ja
sen jälkeen. Niistä on syytä ottaa oppia. "Tä-
mänkin päivän maailmassa sosiaalinen, po-
liittinen ja taloudellinen epäoikeudenmukai-
suus muodostaa sen maaperän, jossa tyyty-
mättömyys kasvaa katkeruudeksi, vihaksi ja
joskus sodaksi ja terrorismiksi asti", arkki-
piispa kiteytti.
Oikeusministeri Tuija Brax sanoi sisällis-
sodan muiston vetävän mielen mustaksi. Suo-
menlinnassa pahaa tekivät valkoiset voittajat,
mutta muualla pahaa olivat tehneet punaiset.
Hänen mukaansa 90 vuotta sitten myös oike-
usvaltio romahti: "Vankeja tapettiin ilman
oikeudenkäyntejä. Oikeudenkäynnit olivat usein
kyseenalaisia, vankien kohtelu ala-arvoista ja
vankileirin todellisuudesta vaiettiin tai suora-
naisesti valehdeltiin, jopa eduskunnalle." Brax
totesi Suomen tänään puolustavan oikeus-
valtiota siltäkin varalta, että "vastakkainasette-
lu, erileirisyys, muukalais- tai muu viha nos-
taisi päätään". Hän painotti Suomen toimivan
myös kansainvälisesti ihmisoikeuksien puolesta.
Omaisten puheenvuoron käytti kansanedus-
taja Erkki Tuomioja. Hän sanoi, että vanki-
leirille joutui hyvin erilaista väkeä: jotkut oli-
vat tehneet rikoksia, jotkut uskoivat uuden
yhteiskunnan rakentamisen edellyttävän van-
han alas lyömistä, monet kulkivat joukon mu-
kana, vaikka eivät itsekään uskoneet aseel-
liseen vallanottoyritykseen tai sen oikeutuk-
seen. Leirille päätyi niitäkin, jotka olivat
aseellista yritystä vastustaneet.
Hänen mukaansa Suomessa ei ole "aihetta
syyllisten etsimiseen tai tuomitsemiseen, ei
liioin keinotekoisiin anteeksipyyntöihin ja
anteeksiantoihin". Tarvitsemme "oikeata tie-
toa tapahtumista ja tämän tiedon tunnetuksi
tekemistä". Tuomiojakin viittasi ihmisoi-
keuksien vaalimisen kansainvälisiin ulottu-
vuuksiin. Hänen mukaansa meidän on sitou-
duttava toimimaan niin, etteivät vastaavanlai-
set tapahtumat toistu missään päin maailmaa.
Tero Tuomisto
tutkija
EKL